* 3D-tehoste: Ylänäyttö on perinteinen LCD-näyttö, kun taas alanäyttö on kosketusnäyttö. Yhdistämällä nämä kaksi DS voisi luoda 3D-efektin joissakin peleissä siten, että ylänäyttö näyttää taustan ja alanäytön edustaa. Tämä oli tuolloin uusi ominaisuus.
* Parannettu pelattavuus: Kaksoisnäytöt mahdollistivat monimutkaisemman ja interaktiivisemman pelimekaniikan. Esimerkiksi yksi näyttö voisi näyttää pelimaailman, kun taas toinen näyttää kartan, inventaarion tai hahmotilastot.
* Kosketusnäytön vuorovaikutus: Alaosan kosketusnäyttö tarjosi uuden tavan olla vuorovaikutuksessa pelien kanssa, mikä mahdollistaa intuitiivisemman ja reagoivamman ohjauksen. Pelaajat voivat piirtää, kirjoittaa ja olla vuorovaikutuksessa pelimaailman kanssa suoraan kosketusnäytön kautta.
* Moninpeliominaisuudet: DS voisi käyttää molempia näyttöjä moninpeleihin. Yksi pelaaja saattoi käyttää ylänäyttöä, kun taas toinen alaosaa, tai molemmat pelaajat voivat käyttää samaa näyttöä pelin eri elementeissä.
Kaiken kaikkiaan Nintendo DS:n kaksi näyttöä olivat vallankumouksellinen ominaisuus, joka mahdollisti ainutlaatuisen ja mukaansatempaavan pelikokemuksen. Se tasoitti tietä tuleville kämmenkonsoleille, joissa on kaksi näyttöä ja kosketusohjaimia.