Varhaiset vaikutukset:
* Kartanteko: Palapelien varhaisin muoto oli todennäköisesti koulutustarkoituksiin leikattuja karttoja. Tämä juontaa juurensa 1760-luvulta Englantiin, jolloin John Spilsbury, Lontoon kartantekijä, käytti maailman karttaa "leikkattujen karttojensa" mallina. Nämä oli tarkoitettu maantiedon opetukseen ja olivat melko suosittuja.
* Puuntyöstön käsityötaito: Puunleikkauksen ja kaivertamisen taito oli jo vakiintunut, mikä mahdollisti monimutkaisten palapelin kappaleiden valmistamisen.
Jigsaw Puzzles:
* Teollistuminen: Sahojen edistymisen ja teollisen vallankumouksen myötä puun leikkaaminen tarkkoihin muotoihin muuttui helpommaksi ja helpommaksi. Tämä mahdollisti monimutkaisempien ja monimutkaisempien pulmasuunnittelun.
* Viihde ja koulutus: 1800-luvun edetessä palapelit nähtiin yhä enemmän viihde- ja koulutusvälineenä sekä aikuisille että lapsille. Näiden pulmien suosio kasvoi nopeasti, ja niistä tuli kotitalouksien peruskappale kaikkialla maailmassa.
* Massatuotanto: Massatuotantotekniikoiden käyttöönotto mahdollisti pulmien luomisen erilaisista materiaaleista, kuten puusta, pahvista ja jopa metallista, mikä teki niistä edullisempia ja laajemmin saatavia.
Jigsaw-nimi:
* Jigsaw Puzzle: Termi "palapeli" keksittiin myöhemmin, todennäköisesti johtuen palapelin, monimutkaisten muotojen leikkaamiseen tarkoitetun työkalun, käytöstä palapelin valmistusprosessissa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että palapelit syntyivät tekijöiden yhteisvaikutuksesta:
* Koulutusvälineiden (karttojen) tarve.
* Puunleikkaus- ja kaiverrustekniikoiden kehittäminen.
* Teollistuminen, mikä mahdollistaa massatuotannon.
* Halu viihteeseen ja vapaa-ajan toimintaan.
Joten se ei ollut vain yksi keksijä, vaan joukko innovaatioita ja kulttuurisia muutoksia, jotka johtivat palapelien luomiseen ja suosioon.